Hyvä tietää

KINTULAMMIN RETKEILY- JA
LUONNONSUOJELUALUE

MITÄ SINUN ON HYVÄ TIETÄÄ

Alla olevia kokonaisuuksia avaamalla pääset tutustumaan tärkeisiin tietoihin:

Kintulammin luonnonsuojelualue koostuu kolmesta osasta, joiden yhteispinta- ala on 608,5 hehtaaria. Vattula muodostaa alueen ydinosan, se rauhoitettiin vuonna 1959 ja sen laajennusalue vuonna 2003. Vattulan pinta-ala on 61 ha. Luonnonsuojelualuetta laajennettiin merkittävästi vuonna 2017, kun Kintulammin retkeilyalue rauhoitettiin osana Luontolahjani satavuotiaalle Suomelle -kampanjaa. Muista siis kulkea alueella jälkiä jättämättä. Käytä pitkospuita ja polkuja, pidä lemmikkisi aina kytkettynä ja ihaile kasveja niitä poimimatta.

Alueella voit tutustua tai törmätä mm. seuraaviin asioihin:

LIITO-ORAVA

Liito-oravan voit hyvällä onnella tavata alueen itäosassa liitämässä puusta toiseen hämärän aikaan. Se pesii tikan haavan runkoon tekemässä kolossa tai tuuhean kuusen suojassa risupesässä.

METSO

Suurin metsäkanalintumme metso, joka kaipaa laajoja metsäalueita, viihtyy Kintulammilla.

AIHKI

Vanhat valtavat ikihongat ovat kasvaneet alueella jo monen ihmissukupolven ajan. Nämä puuvanhukset ovat kertakaikkisen majesteettisia ilmestyksiä, jotka kertovat tarinaa vuosisatojen takaa.

VALKOLEHDOKKI

Rauhoitettua kämmekkälajia, valkolehdokkia kasvaa alueella suhteellise runsaasti.

 

LISÄTIEDOT
Kintulammin alue on Tampereen kaupungin omistuksessa. Suojelualueella saa liikkua jokamiehen oikeudella rauhoitusmääräysten sallimissa rajoissa. Alueen tarkemmat rauhoitusmääräykset ja muita lisätietoja alueen luonnosta Tampereen kaupungin internetsivuilta.


YHTEYDENOTOT

Palvelupiste Frenckell
SÄHKÖPOSTI:
palvelupiste.frenckell@tampere.fi
PUHELIN:
03 5656 4400

 

Kintulammin luonnonsuojelualue sijaitsee Teisko-Aitolahdessa reilut 20 kilometriä Tampereen keskustasta koilliseen. 

HENKILÖAUTOLLA

Saapuminen alueelle tapahtuu Tampereen suunnasta kääntymällä Aitolahti-Sorilan risteyksestä Pulesjärventielle. Pulesjärventieltä käännytään alueen pysäköintipaikoille joko Kintulammentielle (P2 – kartalla) tai Keltolahdentielle (P1 – kartalla). Saavuttaessa Keltolahdentien (P1) pysäköintialueelle navigaattoriin kannattaa laittaa Keltolahdentie 47. Kintulammentien pysäköintialueelle suunnattaessa on navigaattoriin hyvä osoite Kintulammentie 378. Huomioithan, että pysäköintialueet ovat rajallisia ja alueelle vievät ajotiet kapeita. Teillä on ohituspaikkoja. Noudata siis varovaisuutta alueelle saapuessasi.

JULKISELLA LIIKENTEELLÄ

Tampereen joukkoliikenteen linjat 28A ja 90 operoivat aktiivisesti Aitolahti-Sorilan risteykseen. Risteyksestä on matkaa alueelle vievälle linjauspolulle kävellen n. 3 kilometriä Pulesjärventietä pitkin. Kääntyä voi toki jo Kintulammentien haarasta, johon on matkaa bussipysäkiltä n 1,6 km. Pulesjärventie on melko vilkasliikenteinen ja tiellä on jonkin verran raskasta sorakuormaliikennettä. Kävelyä EI SUOSITELLA varsinkaan lasten tai isojen ryhmien kanssa turvallisuussyistä. 

PYÖRÄLLÄ

Alueelle on erittäin hyvä mahdollisuus saapua pyörällä. Pyhä-Näsi -pyöräilyreitistö kulkee Teiskon läpi alueen välittömässä läheisyydessä. Pulesjärventietä kulkeva ”Viitapohjan lenkki” on erttäin suosittu pyöräilyharrastajien keskuudessa muutenkin. Tampereen keskustasta asti on mahdollisuus saapua kevyen liikenteen väylää pitkin aina Aitolahti-Sorila -risteykseen asti. Risteyksestä on n. 1,6 km:n matka Pulesjärventietä pitkin Kintulammentien (P2) käännökseen alueelle.

Kintulammin retkeily- ja luonnonsuojelualueella on n. 15 km opastettua retkeilyreitistöä, joka koostuu useista vaihtoehtoisista rengasreiteistä. Reitit on opastettu suuntaviitoin, joiden avustamana retkeily on nautinnollista ja turvallista. Suuntaviitat ovat heijastavaa materiaalia.

Alueelle on rakennettu neljä erilaista laavu- ja tulipaikkakokonaisuutta puuliitereineen ja kuivakäymälöineen, sekä yksi tulipaikka ilman laavua tai käymälää. Kaikki laavut ja tukikohdat ovat erilaisia ja paikkaansa yksilöllisesti suunniteltuja. Lisäksi alueelta löytyy yksi tulipaikka, jonka yhteydessä ei ole laavupaikkaa tai kuivakäymälää. Alueen retkeilyreitistön, sekä rakenteiden suunnittelussa on kiinnitetty erityistä huomiota luonnonmukaiseen ja ekologiseen toteutukseen.

Polku P1-pysäköintialueelta Kirkkokivelle on suunniteltu ja toteutettu esteettömäksi kivituhkaväyläksi. Esteetöntä osuutta on n. 300 metriä Kirkkokiven laavulle asti.

LIIKU LUONNON EHDOILLA

  • Lemmikit on aina vuodenajasta riippumatta pidettävä kytkettyinä
  • Liiku hiljaa ja meluamatta, etenkin keväällä eläinten ja lintujen pesimäaikaan
  • Kiellettyä on mm. kasvien, eläinten ja maaperän vahingoittaminen ja liikkuminen moottoriajoneuvolla
  • Älä siis poimi kukkakimppuja tai muuta luonnosta mukaasi
  • Alueen hoitotöissä saa käyttää työkoneita Pirkanmaan ELY-keskuksen hyväksymän hoito- ja käyttösuunnitelman mukaisesti
  • Kintulammin alueella saa liikkua jalan, marjastaa, sienestää tai kalastaa
  • Käytä polkuja ja pitkospuita maaston kulumisen estämiseksi
  • Alueen teillä ja opastetuilla poluilla saa pyöräillä maastoa vaurioittamatta. Vattulan luonnonsuojelualueella pyöräily on kielletty
  • Alueella saa leiriytyä ja pitää avotulta karttaan merkityillä laavu- ja tulipaikoilla. Metsäpalovaaran aikana avotulenteko on kielletty

HUOMIOITHAN LISÄKSI

  • Rakenteiden vaurioittaminen alueella on ehdottomasti kiellettyä
  • Alueella noudatetaan roskatonta retkeilyä. Retkeilijä ottaa vastuun omista jätteistään tuomalla ne pois maastosta
  • Liikkuminen Kintulammin retkeily- ja luonnonsuojelualueella tapahtuu omalla vastuulla
  • Alueella ei ole yleistä juomavesipistettä
  • Jos joudut retkelläsi hätään, esimerkiksi eksyt, loukkaannut tai havaitset maastopalon, soita numeroon 112

Kintulammi on luonnoltaan arvokas, laaja ja yhtenäinen aluekokonaisuus. Se kätkee sisäänsä monenlaisia metsiä ja niiden lisäksi soita, kallioita, järviä ja pienvesiä. Kintulammi on Pirkanmaan kolmanneksi suurin suojeltu metsäalue Seitsemisen ja Helvetinjärven kansallispuistojen jälkeen. Se on valtakunnallisesti arvokas ja merkittävä alue. Alueen metsät ovat olleet aiemmin talouskäytössä, mutta käytännössä esimerkiksi avohakkuita ei ole tehty vuosikymmeniin alueen ollessa retkeilymetsää. Metsät ovat iältään ja luonnontilaisuuden asteeltaan vaihtelevia, mutta pääosa metsistä on varttuneita tai vanhoja. Yleisimmät metsätyypit ovat tuore kangas (mustikkatyyppi) ja kuivahko kangas (puolukkatyyppi). Monimuotoisuudelle merkittävää lahopuuta on paikoin jo runsaasti ja sitä tulee lisää, kun metsät vanhenevat ja kehittyvät luonnontilaisemmiksi. Kintulammilla on myös soita, joista suomalaiseen tapaan valtaosa on ojitettu metsätalouden harjoittamista varten. Ensimmäiset ojitukset on tehty 1940-luvun puolivälissä. Alueen laajimmat suot Laukkisuo ja Ruutanansuo on ojitettu, mutta pienempiä korpia ja rämeitä on säästynyt ojittamattomina.

Kintulammin metsien erityispiirre ovat ikivanhat, järeät ylispuumännyt eli aihkit. Vanhimmat niistä ovat jopa 300–400-vuotiaita, eli ne ovat saattaneet olla nuoria puita jo 1600-luvun puolivälissä, kun kuningatar Kristiina hallitsi Suomea Ruotsin ohella. Aihkit ovat tyypillisiä entisille kruununpuistoille, jollainen suurin osa Kintulammin aluetta on ollut. Järein niistä on Vattulan vanhalla luonnonsuojelualueella, mutta Saarijärven koillispuolen luonnonmuistomerkkinä suojeltu mänty ja muutama muu pääsevät lähelle. Paksun kilpikaarnan ansiosta aihkit ovat selvinneet menneistä metsäpaloista, mutta palot ovat monesti jättäneet niiden tyviin jälkensä hiiltyneinä palokoroina. Myös vanhat palokannot eri puolilla aluetta paljastavat, että metsäpaloja on aiemmin ollut useammin. Nykyisin metsäpaloja ei juuri esiinny, mutta Kintulammin alueen länsiosassa on pienehkö, vuonna 2010 palanut alue. Palanut ja hiiltynyt puu on lahopuun tavoin erittäin tärkeää metsien lajistolle.

Kintulammin lajistossa on paljon vanhojen metsien lajeja ja lajeja, jotka viihtyvät laajoissa, yhtenäisissä metsissä. Metso on juuri tällainen laji, ja Kintulammi onkin yksi sen vahvimmista esiintymisalueista Pirkanmaalla. Alueen muista lajeista esimerkkejä ovat pohjantikka, liito-orava ja viitasammakko. Kasveissa harvinaisuuksia on vähän, mutta esimerkiksi alueellisesti uhanalaiset kämmekkälajit herttakaksikko ja pussikämmekkä kasvavat alueella. Lahopuilla sen sijaan elää runsaslukuinen joukko vaateliaita ja harvinaisia lajeja, kuten alueellisesti uhanalaiset rusokantokääpä ja istukkakääpä.

Luonnonsuojelualueeksi rauhoittamisen myötä alue saa kehittyä valtaosin luonnontilassa ja sen luontoarvot paranevat. Kintulammilla ennallistetaan jonkin verran metsiä polttamalla ja esimerkiksi kaulaamalla lahopuun tuottamiseksi. Ennallistamisella tähdätään luonnontilan ja luontaisten kehityskulkujen palautumiseen. Metsissä halutaan ylläpitää lahopuu- ja palojatkumoa. Soilla ennallistaminen tarkoittaa käytännössä ojien patoamista ja/tai täyttämistä, jotta kuivunut suo alkaa vettyä uudelleen. Osin ojittamaton Kylmäsuo ja jokusia pienempiä soita ennallistetaan tulevina vuosina. Alueella kulkiessa voikin pohtia, miltä metsissä ja soilla näyttää ja kuulostaa vuosisatojen kuluttua.

Lähestymiskartta alueelle kauempaa Suomesta.

Alue sijaitsee noin 20 kilometriä Tampereen keskustasta Teiskon suuntaan.

Aluekartasta voit tutustua kokonaisuuteen paremmin.

INFOPAKETTI

Voit ladata 4 sivuisen pdf-infopaketin Kintulammin alueesta:

Kintulammin infopaketti (pdf)

 

Kintulammin maastokartta:

Kintulammin maastokartta (pdf)